Elämäni muutoksessa
Olen aina ollut ihminen, joka rakastaa muutoksia. Rakastan pysyvyyttä tietyissä asioissa, mutta muuten olen liikettä kaipaava. Minun syklini liikkuu jossain 3-5 vuoden tietämillä ja sen jälkeen alkaa katse kiirimään kohti uutta. Kuten nytkin. Juuri sopiva määrä vuosia olen ottanut vastaan asiakkaita Keravan Volmarissa. Nyt on aika siis vaihtaa maisemaa.
Nyt on taas aika sille ihanalle kutkuttavalle tunteelle, joka vatsanpohjassa (huomaa somaattinen kokemusoppi, aiemmin luulin tätä tunnetta AHDISTUKSEKSI!) ohjaa minua kohti uusia seikkailuja.
Muutos 1: koiranpentu
Kotiimme muutti aivan super ihana pieni Norfolkin tyttöpentu. Hän saapui hieman yllättäen, toivottuna, mutta niin omituisten ”sattumien” kautta, ettei kukaan meinaa uskoa. Joten ei siihen sen enempää. Hän on vierailevana tähtenä toimistolla aina toisinaan, joten jos koiran läsnäolo on este tapaamisille, infoathan minua siitä, niin osaan jättää pennun kotiin.
Muutos 2: Uusi koti
Olen vihdoin vuosien unelmoinnin (ja miljoonan maailmankaikkeudelle lähetetyn pyynnön jälkeen) kohdassa, jossa muutan pois Tuusulasta, kohti pitkäaikaista haavetta, Helsinkiä. Tämäkin tapahtuma, jolla meidät ohjattiin muuttamaan Tuusulasta pois, tuli melkoisen onnenkaupan kylkiäisenä. Ja vaikka se näyttää pelkälle sattumalle, minä en sellaisiin usko, vaan tiedän, että aikamme täällä on tullut päätökseen ja aika joka on käsillä, on monin monin tavoin paras mahdollinen.
Nyt on siis aika jatkaa matkaa, kokea uutta, kokeilla uutta. Ajattelen, että kun mikään ei ole lopullista, kaikkea kannattaa kokeilla – joten paluulippuakaan en tyrmää, tulen takaisin, jos siltä tuntuu. Ja nyt, kun siis perhe kasvoi ja paikka muuttuu, muuttuu toki moni muukin asia.
Muutos 3: Uusi vastaanotto
Työpisteeni, rakas Volmarin tila on käytössä enää toukokuun loppuun saakka. Sitten vastaanotto siirtyy paikkaan X, toinen vastaanotto tulee olemaan Helsingissä ja toinen täällä Volmarissa edelleen 1pv/vko. Tarkemmat tiedot kerron heti kun asiat selkeytyvät. Asia selvinnee tässä pikkuhiljaa. En huoli, en hätäile.
Kaikilla asioilla on tapana järjestyä. Aina ne ovat jotenkin järjestyneet.
Muutos 4: Uusi nimi
Lisäksi olen päättänyt kulkea rohkeana tiennäyttäjänä myös ihan oman elämän saralla. Olen vuosia, vuosikymmeniä, ensimmäinen muisto jo kymmenvuotiaan paikkeilla, kokenut eläväni väärässä nimessä.
Päätin, että viisikymppinen nainen voi elää siinä nimessä minkä katsoo itselleen sopivaksi. Tämän takia vaihdoin nimeni ja olen siitä SUPERONNELLINEN. Uusi nimeni on Elena. Ja sukunimikin muuttui, se on Vuori. Näillä nimillä on hyvin vahva ja merkityksellinen pohja ja ne pidän itselläni. Sen verran etunimestä, että se merkitsee valoa, soihtua ja aurinkoa, jossain mytologiassa kuuta ja olen aina rakastanut sitä nimeä.
Mutta, ettet ihmettele, kun ehkä (kun osaan kaikki asetukset muuttaa;)) jatkossa saat oudolla nimellä viestejä.
Nyt yllätykset saavat riittää;)
Ja siihen saakka, kunnes minulla uutta kerrottavaa on – esim. uusista kursseista, joita parhaillaan teen, uusien toimipisteiden tarkoista tiedoista, uusista tuulista – keskityn olemaan läsnä ja pitämään hatusta kiinni;)
Netti toimii, vastaanotto jatkuu ja aurinko nousee huomennakin, siihen uskomme – mutta pieni väliaika tiedote oli tässä ja varmaan paikallaan. Lisää infoan heti, kun on jotain mitä infota.
VALOA, ILOA, ONNEA JA AURINKOA KAIKILLE TEILLE<3<3<3<3
Ihanaa päivää. Muistakaa unelmoida, toivoa ja uskoa. Kaikki lähtee sinusta. Jokainen asia on ensin ollut jonkun ajatus.
”Linnut voivat laulaa silloinkin, kun oksa katkeaa, koska ne tietävät, että niillä on siivet.”
Rakkaudella, Elena
